Tänään tapasimme ensin vanhan tutun neuvolatädin. Hän punnitsi minut, paino oli laskenut 1,8 kg. Hyvä juttu! Sitten mitattiin verenpaine, joka oli vähän koholla, mutta uskon että se johtui lääkärin tapaamisen jännityksestä. Enkä kyllä myöskään ollut ehtinyt yhtään edes istahtaa neuvolaan saapumisen jälkeen kun jo mittaus aloitettiin. Eli ei ihan sääntöjen mukaan mennyt se homma.
Sitten juttelimme minun voinnistani (kaikki ok) ja sovimme päivän sikiöseulontoihin liittyvälle verikokeelle sekä sokerirasitukselle. Oli tullut uudet toimintasäännöt, joiden mukaan sokerirasitus tehdäänkin kaksi kertaa, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Kerran alkuraskaudessa ja toisen kerran loppuraskaudessa.
Neuvolatädin tapaamisen jälkeen odottelimme hetken aikaa ennen kuin tapasimme lääkärin. Lääkäri oli tosi nuoren oloinen nainen, hyvin (ehkä liiankin) asiallinen, mutta ihan mukava. Hänenkin kanssaan juttelimme voinnistani, ja sitten oli sisätutkimuksen aika. Kaikki näytti kuulemma normaalilta. Sen jälkeen kuunneltiin dopplerilla sydänääniä. Se laite rätisi ja paukkui ihan kamalasti, eikä me miehen kanssa niitä sydänääniä kuultu. Mutta lääkäri kuulemma kuuli ja näki pulssin siitä laitteesta. Vauvan pulssi oli 160, eli ihan normaali. Mikä helpotus jälleen kerran, että tyyppi on edelleen elossa!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti