Eipä ole onneksi kovin montaa kertaa tarvinnut sairaalassa käydä, omien vaivojen takia ei kertaakaan. En kyllä kauheasti tykkää siellä olla… No kuitenkin, äitiyspoli löytyi helposti, ja ilmoittautumisen ja poliklinikkamaksun jälkeen odottelimme hetken vuoroamme. Kätilö otti sitten meidät vastaan, ja asiaan käytiin melkein saman tien. Oli kyllä jänskää nähdä Garbie siellä mahassa heilumassa! Oli tosiaan liukasliikkeinen tyyppi, eikä sen poimun mittaaminen meinannut millään onnistua. Mitaksi saatiin kuitenkin loppujen lopuksi 1,0 mm. Kätilöllä oli siinä sitten reilummin aikaa, niin katseltiin sitten puolisen tuntia tyyppiä muutenkin. Kädet ja jalat sormineen ja varpaineen näkyivät, samoin sydän ja aivopuoliskot. Ja kuulemma munuaiset (niitä me emme kyllä itse erottaneet). Verikin virtasi reippaasti napanuorassa. Pää-perämitta oli nyt 57,7 mm. Ja minulla vaan kyyneleet valuivat pitkin poskia, oli jotenkin niin ihmeellisen ihanaa se touhu!

Kuvassa peräpää on vasemmalla, jos ei se tuosta selvästi käy ilmi. Oikealla on pää, ja tuo nenältä näyttävä pitkula ei kuitenkaan ole nenä, vaan ojossa oleva käsi. Eli Pinokkiosta ei kuitenkaan ole kyse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti